Seuran säännöt

Keravan Luistinseura ry Toimintasäännöt 

Toimintasäännöt

1 § Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli

Yhdistyksen nimi on Keravan Luistinseura ry.
Yhdistyksen kotipaikka on Keravan kaupunki Etelä‐Suomen läänissä.
Yhdistys on perustettu elokuun 13. päivänä 1999 ja siitä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura. Seuran kieli on suomi.
Seuran toiminta‐alue on Keskinen Uusimaa.

2 § Seuran tarkoitus

Seuran tarkoituksena on edistää liikuntaharrastusta seuran toiminta‐alueella siten, että mahdollisimman moni seuran jäsen harrastaisi kunto‐, kilpa‐ tai huippu‐urheilua edellytystensä ja tarpeittensa mukaisesti.

3 § Tarkoituksen toteuttaminen

Tarkoitustaan seura toteuttaa:

1. Tarjoamalla jäsenilleen

  • Kilpailutoimintaa
  • Koulutustoimintaa
  • valmennus‐ ja harjoitustoimintaa
  • nuorisotoimintaa
  • tiedotus‐ ja suhdetoimintaa
  • kuntoliikuntaa
  • muuta samantapaista toimintaa tavoitteenaan kasvattaa yhteiskunnalle fyysisesti ja henkisesti vireitä ja hyödyllisiä kansalaisia

2. Kiinnittämällä ehdotusten, anomusten ja aloitteiden kautta toiminta‐alueensa viranomaisten ja muiden yhteisöjen huomiota sekä pyrkimällä omatoimisesti liikunnan kehittämiseen ja tarpeellisten harjoituspaikkojen ja ‐välineiden hankkimiseen ja hoitamiseen.

3. Harjoittamalla julkaisutoimintaa.

Toimintansa tukemiseksi seura voi ottaa:

  • vastaan lahjoituksia ja testamentteja, omistaa toimintaansa varten tarpeellisia kiinteistöjä sekä
  • hankkia varoja järjestäen huvi‐ ja tanssitilaisuuksia, keräyksiä ja arpajaisia, omistaen ja ylläpitäen urheilulaitoksia ja harjoittaen kustannus‐ ja monistustoimintaa sekä majoitus‐ ja ravitsemisliikettä ja bingotoimintaa sekä välittäen jäsenilleen voittoa tavoittelematta urheiluvälineitä ja ‐asusteita.

4 § Seuran jäsenyys

Seura kuuluu jäsenenä Suomen Taitoluisteluliitto ry:een, jonka sääntöjä se jäsenyhdistyksiä velvoittavin osin noudattaa. Lisäksi seura voi kuulua muihin tarpeellisiksi katsomiin yhteisöihin, joiden sääntöjä se sitoutuu noudattamaan.

5 § Seuran jäsenet

Seuran varsinaiseksi jäseneksi voi johtokunta hyväksyä henkilön, joka sitoutuu noudattamaan seuran sääntöjä ja päätöksiä.

Kunniajäseneksi voidaan johtokunnan esityksestä seuran kokouksen päätöksellä kutsua henkilön, joka on erittäin merkittävästi edistänyt seuran toimintaa. Kunniajäsenen arvo on elinikäinen.

Kunniapuheenjohtajaksi voidaan seuran kokouksen päätöksellä kutsua seuran puheenjohtajana ansiokkaasti toiminut henkilö. Kunniapuheenjohtajan arvo on elinikäinen.

Kannattavaksi jäseneksi voi seuran johtokunta hyväksyä yksityisen henkilön tai oikeuskelpoisen yhteisön, joka tukee seuran toimintaa suorittamalla vuotuisen tai kertakaikkisen kannattajajäsenmaksun. Kannattavalla jäsenellä on puhe‐, mutta ei äänioikeutta seuran kokouksissa.

6 § Seurasta eroaminen

Jäsenellä on oikeus erota seurata ilmoittamalla siitä kirjallisesti johtokunnalle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta seuran kokouksessa pöytäkirjaan merkitsemistä varten. Ero katsotaan tapahtuneeksi heti, kun ilmoitus on tehty, mutta eroava on velvollinen suorittamaan maksunsa sekä muut näiden sääntöjen edellyttämät velvoitteet kuluvan toimintavuoden loppuun asti.

7 § Jäsenen erottaminen ja muut kurinpitotoimet

7.1 Yleinen periaate

Hallitus voi erottaa jäsenen, jos tämä on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa tai maksusääntöjen mukaisen maksunsa maksamatta, muuten ei täytä näiden sääntöjen mukaisia velvollisuuksiaan, toimii vastoin seuran tarkoitusta, syyllistyy dopingrikkomukseen tai toimii törkeästi tai toistuvasti vastoin urheilun eettisiä periaatteita tai syyllistyy toistuvasti epäasialliseen käytökseen seuran toiminnan yhteydessä.

7.2 Dopingrikkomukset

Seuran jäsen sitoutuu noudattamaan kulloinkin voimassa olevaa Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry:n vahvistamaa antidopingsäännöstöä, ISU:n antidopingsäännöstöjä sekä Kansainvälisen Olympiakomitean antidopingsäännöstöjä. Dopingrikkomukset ja seuran jäsenelle niistä määrättävät seuraamukset on määrätty edellä mainituissa antidopingsäännöstöissä.

Dopingrikkomuksia ovat mm.:

-Kielletty aine tai näyttö kielletyn menetelmän käytöstä urheilijan elimistöstä otetussa näytteessä

-Kielletyn aineen tai menetelmän käyttö tai käytön yritys

-Kieltäytyminen dopingtestistä

-Dopingvalvonnan välttely ja ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti

-Dopingtestin manipulointi

-Dopingaineiden hallussapito

-Dopingaineiden ja -menetelmien levittäminen

-Dopingin edistäminen

Siltä osin kuin dopingrikkomus tapahtuu seuran järjestämässä kilpailussa tai muutoin seuran toiminnan puitteissa, seuran hallituksen määräämänä seuraamuksena voi olla:

-Kilpailutuloksen mitätöinti

-Urheilutapahtuman tulosten hylkääminen

-Urheilun toimintakielto

 -Kirjallinen varoitus tai muu mahdollinen seuraamus, joka seuran tulee seuraa sitovien sääntöjen nojalla   langettaa. Seuran jäsen voi joutua korvaamaan dopingrikkomuksella aiheuttamansa vahingon seuralle ja kansalliselle lajiliitolle sekä kansainväliselle lajiliitolle.

Suomen Taitoluisteluliitto ry, tai sen asemesta, tai sen lisäksi ISU voi päättää seuran jäsenelle dopingrikkomuksesta määrättävästä seuraamuksesta ja muista kurinpitotoimista edellä mainituissa antidopingsäännöstöissä, säännöissä ja sääntöjä alemmanasteisissa määräyksissä vahvistetulla tavalla.

 

7.3 Urheilun eettisten periaatteiden vastainen epäurheilijamainen toiminta ja epäasiallinen käytös

Urheilun eettisten periaatteiden vastaista epäurheilijamaista toimintaa ja epäasiallista käytöstä on mm.:

  • Urheilulle vieraiden aineiden käyttö

-Huumeiden ja dopingaineiden käyttö tai käytön edistäminen

-Esiintyminen alkoholin vaikutuksen alaisena harjoituksissa, kilpailutilanteessa tai häiritsevä    käyttäytyminen alkoholin vaikutuksen alaisena seuran tapahtumassa

-Tupakan ja tupakkatuotteiden käytön yhdistäminen urheilutilanteisiin

  • Epäasiallinen käyttäytyminen kilpailu- ja harjoitustilanteessa

-Väkivalta, törkeä kielenkäyttö, epäasiallinen arvostelu, tuomarin harhautus ja muu vastaavanlainen toiminta. Epäasiallista toimintaa on myös vaaran aiheuttaminen itselle tai toiselle.

  • Urheiluhuijaus

-Kilpailutilan tai -välineiden manipulointi

-Tuloksista etukäteen sopiminen

  • Vedonlyönti

-Vedonlyönti omasta kilpailusta

  • Lahjonta

-Tuomareiden, kilpakumppaneiden, valmentajien tai toimitsijoiden lahjominen tai sen yritys tuloksen manipuloimiseksi

  • Kiusaaminen

-Kiusaamista on mm. nimittely, uhkailu, mitätöivät eleet, perättömien tietojen levittäminen ja jättäminen ryhmän ulkopuolelle. Myös epäasiallinen käytös toisia kohtaan sosiaalisen median kanavissa on kiusaamista. Muu epäurheilijamainen tai epäasiallinen käytös seuran toiminnan yhteydessä, sosiaalisessa mediassa tai digitaalisen viestinnän kanavissa. Seuran hallitus voi antaa seuraamuksena epäurheilijamaisesta käytöksestä varoituksen tai kilpailu- ja harjoittelukiellon, jonka kesto voi olla kerrallaan korkeintaan 2 kuukautta. Törkeissä tai toistuvissa tilanteissa hallitus voi päättää jäsenen erottamisesta. Ennen seuraamuksen asettamista asianosaisella on oikeus tulla kuulluksi. Erottamispäätös tulee voimaan heti ja sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon viisi päivää sen jälkeen, kun päätös on lähetetty jäsenelle kirjatussa kirjeessä tai muutoin todisteellisesti.

Erotetulla ei ole oikeutta saada takaisin seuralle suorittamiaan maksuja. Harjoituksista vastaavalla seuran valmentajalla on oikeus välittömästi poistaa jäsen harjoituksista, jos on perusteltu syy epäillä, että jäsen on vaaraksi itselleen tai muille esimerkiksi päihteiden käytön johdosta. Tapahtuneesta tulee raportoida hallituksen puheenjohtajalle.

8 § Liittymis‐ ja jäsenmaksut

Varsinaisilta jäseniltä kannettavien liittymis‐ ja jäsenmaksujen sekä kannattajajäsenmaksujen suuruudesta päättää vuosittain seuran kevätkokous. Kunniajäseniltä ja kunniapuheenjohtajalta ei peritä mitään maksuja.

Johtokunnalla on oikeus vapauttaa jäsen jäsenmaksujen suorittamisesta sekä nimetä jäsen ainaisjäseneksi, jos hän on

  • suorittanut liittymis‐ ja jäsenmaksut ja ollut seuran jäsenenä vähintään 10 vuotta tai
  • suorittanut kertakaikkisena suorituksena 10 vuoden jäsenmaksut tai
  • tehnyt seuralle huomattavia urheilullisia, taloudellisia tai muita palveluksia.

Ainaisjäsen on vapaa jäsenmaksuvelvollisuuksista.

9 § Seuran varsinaiset ja ylimääräiset kokoukset

Seura pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta, joista kevätkokous pidetään huhti‐toukokuussa ja syyskokous syys‐lokakuussa. Kokouksen paikan ja tarkemman ajan määrää seuran johtokunta. Tarvittaessa kokoukseen on mahdollista osallistua myös etäyhteyksien välityksellä.

Kutsu varsinaiseen ja ylimääräiseen seuran kokoukseen on julkaistava vähintään 14 päivää ennen kokousta

  • seuran virallisilla nettisivuilla
  • kirjallisena ilmoituksena jäsenille tai
  • seuran viralliseen ilmoitustauluun kiinnitetyllä ilmoituksella

10 § Kevät‐ ja syyskokous

Kevätkokouksessa käsitellään

1. Avataan kokous

2. Valitaan kokoukselle

  • puheenjohtaja
  • sihteeri
  • kaksi pöytäkirjan tarkastajaa
  • kaksi ääntenlaskijaa

3. Todetaan läsnä olevat äänioikeutetut jäsenet

4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

5. Päätetään, mitkä urheilulajit ovat seuran ohjelmassa tulevana toimintakautena

6. Päätetään jäsenyydestä muissa järjestöissä ja yhteisöissä

7. Vahvistetaan liittymis‐, jäsen ja kannattajajäsenmaksujen suuruus

8. Vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio

9. Valitaan jäsenten keskuudesta johtokunnan puheenjohtaja joka toinen vuosi

10. Valitaan johtokunnan muut jäsenet erovuoroisten tilalle

11. Valitaan tilintarkastuslain mukainen hyväksytty tilintarkastaja sekä jäsenistön sopivaksi katsoma toiminnantarkastaja sekä tälle kaksi varatoiminnantarkastajaa.

12. Päätetään seuran edustajista niihin järjestöihin ja yhteisöihin, joissa seura on jäsenenä

13. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

14. Päätetään kokous

 

Syyskokouksessa käsitellään

1. Avataan kokous

2. Valitaan kokoukselle

  • puheenjohtaja
  • sihteeri
  • kaksi pöytäkirjan tarkastajaa
  • kaksi ääntenlaskijaa

 

3. Todetaan läsnä olevat äänioikeutetut jäsenet

4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

5. Esitetään johtokunnan laatima vuosikertomus ja tilinpäätös sekä tilintarkastajien antama lausunto

6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle ja muille vastuuvelvollisille

7. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

8. Päätetään kokous

 

11 § Seuran ylimääräinen kokous

Seuran ylimääräinen kokous pidetään silloin, kun johtokunta katsoo sen tarpeelliseksi, seuran kokous niin päättää tai kun vähintään yksi kymmenesosa seuran äänioikeutetuista jäsenistä on jonkin määrätyn asian takia tehnyt siitä johtokunnalle kirjallisen esityksen.

Ylimääräisen kokouksen kutsussa on mainittava asia, jonka vuoksi kokous on koollekutsuttu.

Ylimääräinen kokous on pidettävä vähintään kahden kuukauden kuluessa siitä, kun jäsenet  ovat tehneet siitä edellä mainitulla tavalla esityksen. Asioista, joita seuran jäsenet haluavat kevät‐ tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on tehtävä johtokunnalle kirjallinen esitys viimeistään 30 päivää ennen kokousta.

12 § Pöytäkirja

Seuran, sen johtokunnan, jaostojen ja valiokuntien kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa.

Seuran kokousten pöytäkirjat on kokousten puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoitettava sekä valittujen tarkastajien tarkastettava.

Johtokunnan, jaostojen ja valiokuntien pöytäkirjat tarkistetaan heti tai seuraavassa kokouksessa.

13 § Äänestys

Kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Henkilöasiat ratkaistaan siten, että eninten ääniä saaneet valitaan. Henkilövaaleissa äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla. Muissa asioissa se mielipide voittaa, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt. Kaikissa kokouksissa suoritetaan vaadittaessa äänestys suljettuja lippuja käyttämällä.

Jokaisella liittymismaksun ja kokoukseen mennessä jäsenmaksunsa maksaneella viisitoista vuotta täyttäneellä varsinaisella jäsenellä, kunniajäsenellä ja kunniapuheenjohtajalla sekä Keravan Luistinseura ry Toimintasäännöt 5 (6) ainaisjäsenellä, kannattavia jäseniä lukuun ottamatta, on yksi ääni. Valtakirjalla ei saa äänestää.

14 § Seuran hallinto

Seuran toimintaa hoitaa johtokunta, johon kuuluu kahdeksi toimintavuodeksi valittu puheenjohtaja, ja kahdeksi toimintavuodeksi valitut 5–12 jäsentä. Johtokunnan jäsenistä puolet tai lähinnä puolet on erovuorossa vuosittain. Ensimmäisellä kerralla eroaa puolet arvan perusteella.

Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Johtokunta valitsee lisäksi sihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt, jotka voidaan valita myös johtokunnan ulkopuolelta.

Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat sen tarpeelliseksi tai kun puolet johtokunnan jäsenistä kirjallisesti sitä vaatii.

Johtokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja ja hänen lisäkseen vähintään puolet sen jäsenistä on saapuvilla.

Johtokunnan tehtävänä on erityisesti

1. Toteuttaa seuran kokouksen päätökset

2. Johtaa ja kehittää seuran toimintaa

3. Valita tarvittaessa jaostot, valiokunnat ja työryhmät sekä niiden puheenjohtajat

4. Vastata seuran taloudesta

5. Pitää jäsenluetteloa

6. Tehdä seuran toimintakertomus ja tilinpäätös

7. Tehdä toiminta‐ ja taloussuunnitelma seuraavaa toimikautta varten

8. Hoitaa seuran tiedotustoimintaa

9. Hyväksyä ja erottaa jäsenet sekä päättää jäseniä koskevista kurinpitotoimista

10. Valita ja erottaa palkatut toimihenkilöt sekä sopia heidän eduistaan

11. Päättää seuran ansiomerkkien myöntämisestä ja muiden kunnia‐ ja ansiomerkkien esittämisestä

12. Ryhtyä muihin toimenpiteisiin, joita seuran etu vaatii

13. Luovuttaa tilit tilintarkastajille tarkistettavaksi vähintään neljä viikkoa ennen syyskokousta

15 § Seuran tili- ja toimintakausi

Seuran tilikausi 01.07.xxxx–30.06.xxxx.

Seuran toimintakausi on 01.05.xxxx-30.4.xxxx.

16 § Nimenkirjoittajat

Seuran nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja jompikumpi yhdessä sihteerin tai jonkun muun johtokunnan määräämän johtokunnan jäsenen tai toimihenkilön kanssa. Nimenkirjoittajien on oltava täysi‐ikäisiä.

17 § Jaostot

Seuran hallitus voi perustaa jaostoja. Jaostot voivat päättää sisäisestä toiminnastaan kuitenkin siten, että seuran hallitus vahvistaa jaostojen tekemät oikeustoimet.

18 § Sääntöjen muuttaminen

Näiden sääntöjen muuttamisesta päättää seuran kokous vähintään kolmen neljäsosan enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta.

19 § Seuran purkaminen

Seuran purkamisesta päättää seuran kokous vähintään kolmen neljäsosan enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava erikseen seuran purkamisesta.

20 § Seuran varojen luovuttaminen

Jos seura on päätetty purkaa, sen varat on luovutettava johonkin seuran toiminta‐alueen liikuntakasvatusta edistävään tarkoitukseen purkamista päättäneen kokouksen päätöksen mukaisesti. Pesänselvitysmiehinä toimivat kokouksen valitsemat henkilöt.

Seuran purkamisesta on ilmoitettava yhdistysrekisteriin.